Olavi Losso

Jokaisessa kirjallisessa työssä tekijällä on omat lempikohtansa ja lempihahmonsa. Pikkujouludiskossa — ja sen työn alla olevassa jatko-osassa — yksi niistä on päähenkilö Enni Vähäluodon talon isännöitsijä. Olisin ollut aika pahoillani, jos kustannustoimittaja ei olisi pitänytkään hahmosta ja olisi kuoppaa kultasi -hengessä ehdottanut hänen deletoimistaan. 

Isännöitsijä Olavi Losso on kamala, pahantuulinen ukko, joka kulkee kyttäämässä ja niuhottamassa kummallisista asioista. Syystä jota Enni ei käsitä, on Losso ottanut hänet silmätikukseen, ja siitä seuraa koomisia tilanteita.

Olavi Lossolla on tosielämän esikuva. Hän asui ja toimi isännöitsijänä talossa, jossa paras ystäväni asui opiskeluaikoinaan pikkuruisessa 21 neliön yksiössä. Tuo kärttyisä käppänä (hän oli varmaan silloin kuusissakymmenissä, eli parikymppisten opiskelijaneitosten mielestä ehtaa antiikkia) ihan oikeasti toteutti monia niitä tempauksia, joita Olavi Losso kohdistaa Enniin.
Kun ystäväni lähti opiskelijavaihtoon ulkomaille, asuin puoli vuotta hänen asunnossaan koirani kanssa. Pelkäsin melkein hysteerisesti, että jossain vaiheessa pikku terrierini räksyttää tai lirauttaa pissat piha-alueelle, ja saan hirveän, pelottavan, ilkeän isännöitsijän kimppuuni. Niin ei onneksi käynyt, mutta ystäväni hän mm. komensi siivoamaan rappukäytävästä kurajälkiä, joiden arveli olevan peräisin tämän maiharikengistä. Koska hän oli se, joka siitä tyypistä kärsi, kysyin tietysti häneltä luvan käyttää isännöitsijää Pikkujouludiskossa

Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun tuo mies inspiroi minua. Piirsin ja lähetin opiskelijavaihdossa olleelle ystävälleni sarjakuvia, joissa isännöitsijä oli kilahtanut lopullisesti: ”Olavi Losso” oli hankkinut armeijan ylijäämävarastoista kaikenlaista vakoilukalustoa asukkaiden kyttäämiseen, mm. sukelluskellon, jossa hänet visionsa mukaan vinssattaisiin katolta tirkistelemään ihmisten ikkunoista.
Muistan elävästi yhdenkin ruudun, jossa maastohousuihin sonnustautunut ”Olavi” loikoilee silityslaudalla kiikaroimassa ikkunasta pihalle, ja hänen rouvansa kyselee silitysrauta kädessä, koska pääsisi jatkamaan pyykkien silittämistä. Oi niitä aikoja!    

Jätä kommentti