Hyvin ja kauniisti

työmaa2.jpg
Selvisin eilisen kaaoksesta kunnialla – kaiketi. Ohjaaja ei kommentoinut mitään siihen, että roiskaisin hänelle viimeistelemättömän kohtauksen tämän päivän harjoituksia varten. Jos se oli hänestä ikävästi tehty, olisi sanonut.
Kyllä, minä olen edelleen hiukan äkeissäni tuosta pikakomennuksesta. Dave Lindholmia lainatakseni haluan tehdä asiat hyvin ja kauniisti. Se ei onnistu, jos aikaa puuttuu.

Nyt hetkeksi hiljentynyt työmaa pitää organisoida uudelleen. Ensiksi yritän päästä kiinni muihin ohjaajan toiveisiin, lähinnä siihen lauluun, jonka pitäisi aloittaa näytelmä. Oikeastaan minusta se on hiukan sääli, sillä sain näytelmän alkumonologista paljon kiitosta. Omastakin mielestäni se oli tehokas. Ohjaajan mielestä se ei kai sitten viritä katsojia tarpeeksi näytelmän tunnelmaan.

Lääkäri-pokkarikin pitäisi aloittaa. Nyt on runsaudenpula, sillä minulla on kehiteltynä kaksi täysin erilaista juonikuviota. Toisesta olen jo maaliskuussa kirjoittanut yksityiskohtaisen synopsiksen, mutta nyt alkoi tuntua, että siinä on liikaa samankaltaisuutta viimeisimpään Timanttiini. Ehkä se pitääkin vielä jättää lepäämään ja tarttua tuohon toiseen ideaan.
Siihen liittyen googlasin äsken tietoa siitä, kuka saa toimia sairaanhoitajana. Minulla oli ilmeisesti hiukan muinaista tietoa, sillä luulin, että kolmannen vuoden (tai jotain sellaista) lääketieteen opiskelijat saavat toimia sairaanhoitajan sijaisina. Niin ei ilmeisesti enää olekaan, enkä ihmettele. Vaikken alan ammattilainen olekaan, minusta vaikuttaa selvältä, että toimenkuvat ovat hyvin erilaiset, eivätkä lääkärit tai sellaisiksi opiskelevat voi hallita hoitajan töitä.

Yksi uusi sukunimikin tuli taas keksittyä. Tai oikeastaan olin keksinyt sen jo ajat sitten ja laittanut muistiin: Vartiolinna. Eikö kalskahdakin komealta? Miten on mahdollista, ettei kukaan ritariromantiikkaan tms. kallellaan oleva wanna be -aatelinen ole tuota ottanut itselleen? No hyvä ettei ole, tuosta saa tarinan sankari jylhän nimen.

Päähenkilöstäni taitaa tulla Susanna. Hän on heti sairaanhoitajaksi valmistuttuaan opiskellut myös lääkäriksi. Erikoistumisopintojen alussa sattuu kuitenkin traaginen tapaus, joka suistaa hänet radaltaan. Kun Susanna on päässyt jollakin tavalla uuden elämän alkuun, löytää menneisyys hänen kintereilleen. Ja mitä kaikkea siitä sitten seuraa, sitä alan nyt kirjata synopsiksen muotoon.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s