Loppuhuipennus käsillä

No niin: viimeinen päivä marraskuuta. Lähtötilanne tänä aamuna on se, että jatkokertomuksen viimeinen osa jäi eilen hiukan kesken. Tämän päivän piti olla pyhitetty oikolukemiselle, mutta ensin pitää kirjoittaa puuttuva teksti.
Se on onneksi helppoa, sillä tarinassa eletään jo loppuhuipennusta. Kovia kokenut päähenkilö Katariina saa kaiken, mitä haluaa, eikä muillakaan tarinan henkilöillä huonosti mene. Yhdet kihlajaisetkin on jo vietetty salamarakastumisen seurauksena.
Sitä mietin, että pitäisikö yksi häijy juoppo vielä passittaa myllyhoitoon? Nyt hänet vain heitettiin pois pilaamasta erään ihmisen elämää. Noin soisin tapahtuvan oikeassakin elämässä useammin: sen sijaan, että juopottelua vain siedetään ja kärsitään, pitäisi addikti ohjata hoitoon tai jos hän ei siihen suostu, jättää yksin miettimään vaihtoehtojaan. Kenenkään ei pitäisi kuluttaa omaa elämäänsä juopon hyysäämiseen. Tunnen aivan liian monta ihmistä, jotka ovat sitä tehneet, joku monta vuotta, toinen vuosikymmeniä. Ei heillä ole uhrautumisestaan tullut ylevä olo, vaan katkera.

Hommiin siis. Hyvä, että teen työkseni mitä teen. Ketään ei haittaa, vaikka yskin korskuen tässä pöytäni ääressä. Jos olisin asiakaspalvelutöissä, kaikki kiertäisivät tällaisen korisijan kaukaa, eikä avokonttoriinkaan olisi mitään asiaa röhisemään pöpöjä ilmoille.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s