Rimakauhua

Risukasani aka työn alla oleva kesäteatterinäytelmä on jumittunut viimeisen kohtauksen alkuun. Hyvät ideat loistavat poissaolollaan ja huonotkin käyvät vain kääntymässä.

Huomenna minun pitää lähettää tekeleeni työryhmälle, enkä yhtään halua tehdä sitä. Minä en ole ikinä antanut näin keskeneräistä, oikeastaan vasta luonnosasteella olevaa tekstiä kenenkään luettavaksi, saati reposteltavaksi. Se, että tämä olisi jotenkin helpompaa kuin kritiikin vastaanottaminen (omasta mielestäni) valmiista tekstistä, olikin luulottelua. Enemmän kuin tekstiin kohdistuvaa arvostelua taidan nyt pelätä itseeni kohdistuvaa arvostelua. Sitä, että työryhmäläiset pitävät minua avuttomana ja typeränä, koska näytelmäluonnokseni on sellainen.

Tämmöistä täällä nyt sitten poden. Ja tietenkin sitä, että yhä edelleen, vaikka vuodet ovat vierineet ja jonkinlaista tunnustusta ja menestystäkin olen saavuttanut, on itsetuntoni kirjoittajana niin kamalan ohut ja ritisee koko ajan liitoksistaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s