Risukasa

Luvattiin sadetta, mutta aurinko paistaa. Paistaisipa se myös tähän risukasaan, jonka pitäisi olla näytelmän käsikirjoitus.

Olen minä tänäänkin edistynyt, olen olen. Saanut jopa pari pientä oivallusta. Ehkä odotukset ovat kuitenkin korkeammalla, siksi tuskastuttaa. Nyt tämä on tällaista kitkuttamista ja kellon katsomista (Joko voi pitää kahvitauon? Ai vasta vartti edellisestä…).

Haluaisin saada valtavan ahaa-elämyksen ja sitten kirjoittaa aivan maanisesti, suuren inspiksen vallassa. Hakata kasaan näytelmän ja sitten editoida sitä hiljaa nautiskellen. Hinkata, raaputtaa ja silitellä.

Tosin sellaiseen hellyydellä hoivattuun tekstimassaan on väistämättä hyvin tiheä suhde, se on nähty. Minusta tulee helposti loukkaantuva ja mustasukkainen ja menen lukkoon, jos palaute ei ole mieluista. Ehkä onkin parempi tarjoilla parin viikon päästä työpajassa risukasa, eikä mitään sydänverellä leivottua mestariteosta. Repikööt muut osanottajat sitten sitä risukasaa, sen kestän.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s