Näpräämistä

Vedenkeitin porisee ja kurkkupastilleja kuluu. Johan tässä tulikin oltua jo jokunen viikko terveenä, joten aika taas sairastua flunssaan. Yritän olla iloinen siitä, että lapsi on toistaiseksi terve.

Hiljaksiin jauhan näytelmän aineksia sopiviksi muruiksi jatkojalostusta varten ja olen hiukan tuskastunut. Ehkä tämä johtuu siitä, että alkuvuosi oli niin kiireinen – töitä oli pakko tehdä ripeään tahtiin, ja nyt kun päivittäinen työ on näppiksen maanisen takomisen sijasta kirjojen selailua ja verkkaista pohtimista, tuntuu välillä siltä, kuin en tekisikään yhtään mitään.

Aho-elämäkerta on melkein luettu. Rajala kutsuu kirjailijan, hänen vaimonsa ja tämän pikkusiskon suhdetta ”eroottiseksi kolmioksi”. Jaa-a. Niin emansipoitunut kuin taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt tuon ajan maailmassa olikin, niin kaukana tasa-arvosta oltiin vielä.
Ahon toiminta – lapsen tekeminen lähes samaan aikaan vihityn vaimon ja tämän siskon kanssa – tuskin oli yhteisymmärryksessä ennalta sovittua, vaan jotain, johon naiset olosuhteiden pakosta sopeutuivat.
Epäilen että ihanaa eroottista huumaa koki vain Aho itse. Venny sai todeta naineensa ehdan sikailijan, ja nuori Tilly ehkä rakastui siskonsa mieheen ja kenties haaveili karkaavansa tämän kanssa. Sanoisin, että tuon kolmion kärjistä kaksi oli miehiin – tai mieheen – pettyneitä naisia.

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Näpräämistä

  1. Jos lukee Tuula Levon Neiti Soldanin (joka kertoo Tillystä, siis Juhani Ahon ”toisesta vaimosta”) ja Riitta Konttisen kirjoittaman Venny Soldan-Brofeldtin elämäkerran, syntyy toisenlainen kuva.

    Venny halusi naimisiin, koska a) hän halusi lapsia ja b) noihin aikoihin nainen ei oikein ollut vakavasti otettava, jos ei ollut naimisissa. Venny ei erityisemmin pitänyt miehistä. Venny piti maalaamisesta, lapsista ja naisista.

    Minun teoriani on, että Venny järjesti – ehkä alitajuisesti – koko triangelijutun. Nuoremman ja kauniimman Tillyn avulla Venny pääsi ikävistä aviollisista velvollisuuksista, mutta sai samalla miehensä pidettyä perheessä ja kunnialliset avioliittokulissit kasassa. Ja sekä Tillyn että Juhanin Venny piti lieassa syyllistämällä. Syyllisti siis heidät suhteesta, johon oli itse heidät ajanut. Vennyhän halusi Tillyn mukaan pariskunnan matkoille, ja mm. pisti nämä kaksi yöpymään vierekkäin ladossa, samalla kun itse nukkui tai teeskenteli nukkuvaa.

    Tilly luultavasti oli herkkä ihminen ja kovasti Vennyn – menestyneen ja määrätietoisen isosiskon – vaikutuksen alainen. Siis helppo manipuloitava. Juhani yksinkertaisesti oli puutteessa oleva mies, jolle vaimo melkein tyrkytti toista naista.

    Liked by 1 henkilö

  2. Mielenkiintoinen teoria! Ehkä Vennyä ei siis tarvitsekaan surkutella. Rajalan kirja piirtää hänestä melko ohuen kuvan. Toki kyse onkin Aho-elämäkerrasta, mutta minusta tuntuu selvältä, että Vennyn tapainen lahjakas, vahva nainen on vaikuttanut puolisonsa taiteelliseen työhön merkittävästi (ja tietysti päinvastoin). Pitääpä lukea Konttisen kirja.

    Tykkää

  3. Konttinen ei tästä asiasta paljon kirjoita, hän keskittyy enimmäkseen Soldan-Brofeldtin taiteilijantyöhön. Löysin Konttisen kirjasta lähinnä asiavahvistusta teorialle, jonka kehitin Levon Neiti Soldan -romaanin pohjalta. Neiti Soldan on hyvä ihan kirjanakin, hyvä lukukokemus. Taisi olla ilmestyessään jonkin asteinen myyntimenestyskin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s