Sinne meni

Lokakuun Timantti-pokkarin käsikirjoitus lähti eilen Kolmiokirjalle.  Oikoluku jäi iltaan, mikä aina hiukan harmittaa – väsyneet silmät eivät välttämättä löydä lyöntivirheitä tai huomaa tiheästi toistuvia samoja ilmauksia. Tekstissä oli epäilyttävän vähän korjattavaa…

Tästä tuli tummasävyinen pokkari. Minulla se tuppaa olemaan joko tai: paljon kepeää hassuttelua, humoristisia hahmoja ja hullunkurisia käänteitä – tai ei sitten ollenkaan. Kun lähtökohta on se, että päähenkilö menettää avopuolisonsa, en näe vitseille tilaa.

Tulikohan tästä tarinasta liiankin synkkä? Korvaako päähenkilön löytämä onni riittävässä määrin hänen kokemansa vastoinkäymiset ja vääryydet? Näille asioille olen tässä vaiheessa itse täysin sokea. Kun valmis pokkari kolahtaa postiluukusta, minulla on tapana pikalukea se selaillen. Silloin kokonaisuus hahmottuu lukijan näkökulmasta. Yleensä olen ollut tyytyväinen 🙂

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s